Uni ja temperamentti

August 25, 2022, 9:54 pm
blog-header-image

Miksi jotkut vauvat heräilevät enemmän kuin toiset?

Jotkut vauvat ovat syntymästään asti hyvin tietoisia ympäristöstään. He ovat valppaita, tarkkaavaisia ja herkkiä. Heitä usein kutsutaan myös haastaviksi vauvoiksi, jotka “eivät koskaan nuku”.

Vauvan haastava temperamentti on useimmiten synnynnäistä erityisherkkyyttä, joka on synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus. Erityisherkän ihmisen hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista perusteellisemmin ja syvällisemmin, ja reagoi tavanomaista voimakkaammin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin.

Lastenlääkäri Thomas Boyce kutsuu erityisherkkiä lapsia orkideoiksi. Orkidea on hyvin tarkka ympäristöstä ja vaatii tietynlaiset olosuhteet, jossa hän kukoistaa ja voi hyvin. Orkidea on herkkä ympäristön muutoksille ja pitää rutiineista ja ennalta-arvattavuudesta.

Erityisherkkää vauvaa kuvaillaan usein seuraavilla tavoilla:

  • Vauva itkee pää punaisena heti kun häntä yrittää laskea omaan sänkyyn nukkumaan
  • Herkkä ulkoisille ärsykkeille (ääni, valo, vaatteet jne)
  • Voimakas eroahdistus/hyvin kiinni toisessa vanhemmassa
  • Reagoi intensiivisesti ja nopeasti - tunteet nousee 0-100 hetkessä
  • Vauva viettää paljon aikaa rinnalla (rauhoittuakseen)

Jopa joka viides lapsi on erityisherkkä

Erityisherkkyys on ihmisen synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus, jossa hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista perusteellisemmin ja syvällisemmin. Erityisherkkä ihminen reagoi keskimääräistä voimakkaammin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Tälläisen temperamentin omaavan ihmisen aistit ovat keskimääräistä virittyneempiä esimerkiksi äänille, valoille, tuoksuille, kivulle, oman kehon tuntemuksille, sekä muiden ihmisten tunnetiloille. He näkevät ja aistivat yksityiskohtia ja vivahteita, myös ilmapiirin muutoksia, vaikka vähemmän herkät ei huomaisi mitään erityistä. Vauvan kohdalla se voi tarkoittaa sitä, että aistien kuormittuessa stressaantuminen tapahtuu helposti ja vauva voi tulla ärsyyntyneeksi tai itkuiseksi. Vauva tarvitsee aina vanhemman apua stressinsäätelyssään; syliä, lohduttavia sanoja ja vanhemman rauhallista läsnäoloa.

Noin 10-20% ihmisistä on erityisherkkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että joka viides vauva on erityisen herkkä, orkidea lapsi. Heidän aistinsa reagoivat herkästi kaikkeen; muuttuneeseen valaistukseen, vaatteiden ja vaipan tuntuun iholla, huoneen lämpötilaan, tuoksuihin, vanhempien tunnetiloihin, nälkään ja unen tarpeeseen. He tarvitsevat uusissa tilanteissa aikaa kokonaisuuden kartoittamiseen ja ikään kuin uusien ihmisten pariin laskeutumiseen. Tämä hitaasti lämpeneminen saatetaan usein tulkita ujoudeksi, vaikka lapsi vain tarvitsee tilaa ja aikaa prosessoida uuttaa informaatiota. Nämä vauvat tarvitsevat riittävästi ja säännöllisesti unta, lepoa ja ruokaa, tuttuja rutiineja sekä rauhassa aikuisen kanssa tutustumista uusiin tilanteisiin. Nämä vauvat myös stressaantuvat helpommin uusista tilanteista ja tarvitsevat enemmän aikuisen apua säädellä tunteitaan. Vanhempi voi kokea vauvan vaativaksi ja vaikeahoitoiseksi, varsinkin jos vanhemman oma temperamentti on hyvin erilainen.

Hermoston ylivireys

Hermoston ylivirittyessä liikaa erityisherkkä voi kokea olonsa todella hankalaksi, levottomaksi, jännittyneeksi, jopa ahdistuneeksi tai agressiiviseksikin, jollei pääse välillä rauhoittumaan. Herkän vauvan kanssa arjessa kannattaa ennakoida ja pyrkiä rakentamamaan päivät niin, että vauva ei joudu hänelle liian stressaaviin tilanteisiin; yllättäen vieraisiin syleihin tai heräämään oudossa paikassa, odottamaan ruokaa, syliä tai katsetta liian kauan.

Poikkeuspäiviä toki saa ja pitääkin olla. Lapsen sietokyvyn rajoissa on hyvä välillä koittaa toimia eri tavalla ja eri ympäristöissä, jotta lapsi oppii yhtä tärkeää taitoa - joustavuutta.

Erityisherkkyyttä on monenlaista

Ertyisherkkä voi olla vetäytyvä ja ilmaista ulospäin matalasti tunteita. Tai hän voi lähestyvä/ulospäivuuntatuva ja ilmaista tunteitaan hyvin intensiivisesti ja isosti. Vetäytyvä on usien hitaasti lämpeävä ja kokee uudet tilanteet kuormittavina ja nukkuu usein huonomommin muualla kuin kotona. Hyvin intensiivinen lapsi tarvitsee usein pitkän rauhoittumisajan ennen nukkumaanmenoa.

Vauva voi rentoutua ja rauhoittua vain ympäristössä jonka kokee kokee turvalliseksi. Nukahtaminen ja rauhoittuminen ei onnistu joka ilta ja joka päivä samalla tavalla eikä tarvitsekaan. Erityisherkkä tarvitsee tavallista enemmän tukea rauhoittumiseen ja usein myös enemmän läheisyyttä. Nukahtaminen ei ole taito, jota voi opettaa, mutta rauhoittuminen on. Rauhoittuminen ja “itsenäinen nukahtaminen” vaatii itsesäätelyä, jonka vauva oppii vanhemman kanssasäätelyn kautta pitkällä aikavälillä.

Miten vaativat temperamentti piirteet vaikuttavat uneen?

baby-gfbf4e77f2_640

  1. Vaikeus nukahtaa: Herkän ja valppaan lapsen on usein hankala rauhoittua ja laittaa aivot “off” asentoon. Hermosto käy kierroksilla ja maailmassa on liikaa ihmeteltävää. Moni tälläinen vauva (ja vielä pitkään vauva iän jälkeenkin) tarvitsee usein paljon vanhemman apua rauhoittumisessa ja nukahtamisessa. Monia pitää voimakkaasti heijata, tainnuttaa tissillä ja pitää hyvin lähellä. Tämä auttaa hermostoa rauhoittumaan ja unen tulla. Monia auttaa hieronta, pink noise (kohina), sylissä pito sekä pitkä rauhoittumisaika ennen nukkumaanmenoa.

  2. Tiheät heräilyt: Etenkin pienet orkidea vauvat yleensä heräävät tiheästi ja tarvitsevat usein paljon vanhemman apua. Tyypillistä on myös lyhyet (alle 45min) päiväunet. Tiheän heräilyn taustalla on usein herkkyys ympäristön muutoksille: vaunut lakkaavat liikkumasta, tulee kylmä, vaippa on märkä, liian meluisaa, vanhempi lähtee pois vierestä jne. Taaperolla tai leikki-ikäisellä erityisherkällä on usein rikas mielikuvitus ja iltaisin/öisin alkaa helposti pelottamaan ja kaivataan vanhemman läheisyyttä. Kaikkeen ei heräilyyn ei voi vaikuttaa, mutta usein auttaa kun kiinnittää huomiota nukkumisympäristöön.

  3. Ei “itsenäistä” unta: Suurin osa erityisen herkistä vauvoista ei halua nukkua yksin, kuten ei myöskään moni taapero tai leikki-ikäinenkään. Moni vanhempi päätyykiin nukkumaan yhdessä vauvan kanssa, jotta kaikki saisivat edes hieman enemmän unta (usien jopa paljon enemmän kuin jos vauva nukkuisi yksin!). Joskus perhepetiin päädytään ennaltasuunnittelematta. Sitten on myös ne orkidea vauvat, jotka nukkuvat parhaiten yksin! Vanhemman kosketus tai läsnäolo voi joillekin olla niin stimuloivaa, että vauva ei siksi saa unen päästä kiinni vaan tarvitsee ehdottoman hiljaisuuden ja yksinäisyyden voidakseen nukkua. Vain kokeilemalla selviää, kummanlainen sinun vauvasi on.

  4. Ei halua nukkua pinnasängyssä: Moni, mutta ei toki kaikki, erityisen herkät vauvat jossain vaiheessa tuntuvat vihaavan pinnasänkyä. Syytä en osaa sanoa, mutta tämä voi aiheuttaa negatiivisen kierteen, jos vauvan yrittää pakottaa omaan sänkyyn nukkumaan. Vauva voi alkaa vastustaa hyvin voimakkaasti nukkumaanmenoa, hän saattaa alkaa itkeä jo makuuhuoneen ovella kun tajuaa, että on nukkumaanmeno aika. Jos näin käy, voi olla hyvä idea esim laittaa pinnasänky sivulaidaksi ja kokeillakokonaan omaa sänkyä vasta myöhemmin uudestaan.

  5. Hitaita muutoksille TAI kyllästyy nopeasti: Erityisherkät vauvat ovat usein hitaita muutoksille. Muutosten tekeminen on kyllä mahdollista, mutta ne vievät usein kauemmin aikaa kuin keskiverto temperamentin omaavilla lapsilla. Tunteakseen olonsa turvalliseksi he tarvitsevat paljon vanhemman tukea ja esim. Omaan huoneeseen sopeutuminen voi viedä oman aikansa. Toinen ääripää on ne erityisherkät vauvat, jotka “turtuvat” nopeasti rutiineihin ja joka viikko pitää keksiä uusia tapa nukuttaa!

Erityisherkkä lapsi ja unikoulu

Vuorovaikutuksen torjuntaan perustuvassa unikoulussa kuten pistäytymisunikoulussa, missä vauva jätetään yksin eri mittaisiksi ajoiksi, voi vaikuttaa toimivalta ratkaisulta helpon ja nopeasti sopeutuvan vauvan kanssa ja itkua on vain parina kolmena iltana. Erityisherkän vauvan tunteen intensiteetti yhdistettynä hitaasti muutoksiin sopeutuvaan temperamenttipiirteseen voi pitkittää unikoulu prosessia. Voimakas, tuntikausia kestävä itku voi kestää viikkoja, ennen kuin tulee “tuloksia” eli vauva asettuu nukkumaan ilman itkua. Onko tällöin enää kyse lyhytaikaisesta stressistä?

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen stressinsieto ikkuna. Stressi, joka tapahtuu tämän ikkunan sisällä, voi olla jopa hyödyksi esim. suorituskyvylle. Mutta pitkäkestoinen ja krooninen stressi jättää pysyviä jälkiä avoihin . Erityisherkkä lapsi on erityisen haavoittuvainen stressille ja toisen ihmisen stressinsietoikkunaa ei voi tietää. Erityisherkkä lapsi ja vuorovaikutuksen torjuntaan perustuva unikoulu eivät siksi ole yleensä hyvä yhdistelmä, sillä vauva voi kokea yksin jäämisen tai vuorovaikutuksen torjunnan todella voimakkaasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei muutoksia vauvan tai lapsen uneen tulisi tehdä, ne vaan pitää tehdä lapsen herkkyyttä kunnioittaen.

Jos tunnistit lapsesi erityisherkäksi ja haluat lisää tietoa ja ymmärystä kuinka hänen ajattelunsa toimii, suosittelen lukemaan mm. nämä:

https://evolutionaryparenting.com/understanding-the-orchid-child/ https://kaksplus.fi/taapero/kehitys/5-vinkkia-nain-tuet-herkkaa-lasta-arjen-stressitilanteissa/

Kirjat: Elaine N. Aron: Erityisherkkä lapsi Thomas Boyce: Orkidea vai voikukka?

Seuraava julkaisu Aiempi julkaisu