Kun unikoulu ei toimi

Mitä jos unikoulu ei toimikaan tai sen haluaa keskeyttää? Onko vain kestettävä lukuisia heräilyjä ja odotettava parempia aikoja?

Minulla on ollut paljon sellaisia asiakkaita jotka ovat jossain vaiheessa kokeilleet ns. perinteistä unikoulua (pistäytyminen, syliin-sänkyyn, tuoli-unikoulu tai muu samankaltainen menetelmä, joka rajaa vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja tähtää lapsen itsenäiseen nukahtamiseen), mutta se ei ole syystä tai toisesta toiminut lapsille tai vanhemmat ovat kokeneet että eivät haluakaan edetä.

Tässä viisi yleisintä syytä miksi unikoulu ei ole toiminut tai vanhemmat ovat jättäneet unikoulun kesken:

1. Unikoulu ei ratkaise juurisyytä

Unikoulua saatetaan sen kummemmin ajattelematta suositella melkein mihin vain uneen liittyvään haasteeseen.
Jotkut vanhemmat raportoivatkin, että nukkuminen ei parane viikkojen unikoulusta huolimatta tai ongelmat palaavat pian unikoulun pidon jälkeen.

Tällöin unikoulu ei ole luultavimmin alun alkaenkaan poistanut ongelman juurisyytä, joka saattaa olla vaikkapa vauvan kannalta epäsuotuisasti jakaantunut uni (liian pitkät päiväunet, liian pitkä sängyssäoloaika tms) , eroahdistus, allergiat, hivenainepuutokset tai muut terveydelliset seikat.

Unikoulu kun ei varsinaisesti opeta vauvaa nukkumaan. Nukkuminen on fysiologinen tapahtuma, vauvat nukkuvat jo kohdussa. Sitä ei siis tarvitse opettaa. Sen sijaan unikoulu muuttaa lapsen käytöstä. Tutkimuksen mukaan unikoulutetut vauvat edelleen heräilevät yöllä, mutta eivät enää signaloi.

Unikoulujen perimmäinen tarkoitus on siis muokata vauvan käytöstä ja erilaisia unikoulumetodeja on kehitetty ns uniassosiaatiohäiriön hoitoon. Niiden tarkoitus on opettaa vauvaa nukahtamaan ilman vanhemman apua, ei vähentää yöheräilyä, ei opettaa nukkumaan pidempään, ei opettaa nukahtamaan nopeampaa.

THL ohjeistaa **, että että uneen liittyvissä haasteissa ensisijaisesti tulisi hoitaa unenhuollollisilla toimilla, eli kiinnittämällä huomiota vuorokauden kokonais unimäärään, rutiineihin, nukkumisympäristöön, päivän aktiviteetteihin ja niin edelleen.

2. Kyseinen metodi ei sopinut lapsen temperamenttille

Erityisen voimakkaasti unikouluun reagoiva lapsi ei välttämättä olekaan ”voimakastahtoinen” tai ”sinnikäs”, vaan pienellä osalla vauvoista on erityisen herkkä temperamentti ja heille kaikki muutokset ovat iso stressin aiheuttaja. Jos sinulla on lapsi, joka reagoi uusiin asioihin hyvin intensiivisesti ja nukkuminen on alusta asti tuntunut erityisen haastavalta lue lisää täältä.

3. Unikoululla koitettiin korjata normaalia asiaa

Tietty määrä yöheräilyä on lapsille biologisesti normaalia ja lapsen aivoja ei ole suunniteltu niin, että he nukkuisivat läpi yön tietyn jonkun iän jälkeen. Vauvoihin on sisäänrakennettu biologinen tarve pitää vanhempi lähellä ja/tai varmistaa vanhemman läsnäoloa pitkin yötä. Muita yöheräilyn syitä ovat mm. epämukavuus, kylmyys, nälkä, kuumuus ja kipu. Vauva ei voi itse korjata asiaa vaan tarvitsee tässä vanhemman apua. Lukuisat yöheräilyt ovat toki asia erikseen ja niihin on hyvä hakea apua.

Joskus unikouluilla haetaan apua vaikkapa aikaisiin aamuihin, mutta ei oteta huomioon realiteetteja. Somessa voi saada sen kuvan, että vauvan kuin vauvan voi saada nukkumaan 11-12h yössä, mutta todellisuudessa suomalaisvauvat nukkuvat keskimäärin 10h ja menevät yöunille klo 21. ***

Unikoulu ei myöskään auta liian pirteää lasta nukahtamaan nopeammin. Vallalla on ajatus, että taaperonkin olisi hyvä mennä klo 19 aikaan yöunille, mikä on yksinkertaisesti liian aikainen aika monelle lapselle. Uni ei vain tule, jos unipainetta ei ole ja lapsi ei koe itseään väsyneeksi.

4. Huono ajankohta

Joskus unikoulu vain sattuu väärään ajankohtaan ja lapsi ei ole valmis muutoksiin. Tälläinen ajankohta on esim eroahdistuskausi, päivähoidon aloitus, sisaruksen syntymä tai muu iso muutos arjessa.

Isot ja joskus pienetkin muutokset arjessa saavat lapsen kaipaamaan pysyvyyttä ja tutut rutiinit tuovat turvaa. Jos samaan muiden muutosten aikaan koittaa tehdä muutoksia nukahtamistapoihin tai nukkumisjärjestelyihin, voi se olla lapselle liikaa. Kannaattaakin pysytellä tutuissa rutiineissa kunnes arki tasoittuu.

5. Vanhempi koki sen liian stressaavaksi tai ahdistavaksi

Somessa usein korostuvat helpon temperamentin omaavien vauvojen tarinat ja voi syntyä kuva, että unikoulu on helppo prosessi vauvalle kuin vauvalle: ” Yhtenä iltana vähän itkua ja vauva alkoi nukkua omassa sängyssä”, ”Ekoina öinä muutaman kerran se itkeskeli hetken, mutta muutaman päivän jälkeen alkoi nukkua täysiä öitä”.

Läheskään aina unikoulu ei suku näin helposti. Vauvoihin on sisäänrakennettu biologinen tarve pitää vanhempi lähellä ja/tai varmistaa vanhemman läsnäoloa pitkin yötä. Nukahtamiseen tai nukkumispaikkaan tehtävät muutokset voivat synnyttää vauvassa hyvin voimakkaan reaktion vauvan vastustaessa eroa vanhemmastaan, jos vauva ei itse ole vielä valmis muutokseen.

Unikoulun aikana itkun määrä voikin olla melkoinen ja se voi vanhemmasta täysin ymmärrettävästi tuntua pahalta. Eikä ihmekään, meihin vanhempiin taas on sisäänrakennettu vaisto vastata meidän lasten itkuun, joka on vauvan ainoa kommunikointi keino. Ja unikoulujen ohjeet ovat ristiriidassa vanhempien vaistojen kanssa.

Vuorovaikutusta rajaamattomissakin metodeissa vauva saattaa itkeä, mutta tutkimusten **** mukaan vanhemman syli ja lohdutus toimivat ikään kuin puskurina vauvan stressille ja vauvan stressitasot (kortisoli) pysyy paljon alhaisempana toisin kuin silloin vauva itkee yksin.

Eli jos kuulut niihin vanhempiin, joiden mielestä unikoulu oli liian stressaava ja keskeytit sen siksi, niin et ole ainoa. On ok pysähtyä kuuntelemaan omia vaistojaan ja toimia toisin.

Muutoksia ilman perinteisiä unikouluja

Jos unikoulu ei teillä toiminut tai haluatte enemmän unta ilman perinteisiä unikouluja, on onneksi olemassa lukuisia menetelmiä vauvan ja pienen lapsen unihaasteiden ratkomiseen, joissa ei rajata vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välillä.

Jos kaipaat ammattilaisen apua unihaasteisiin, olen teitä varten. Käyttämäni metodit ovat tehokkaita, muutokseen tähtääviä, vanhempia voimauttavia ja varmasti vauvalle turvallisia.

Unihiekkaa uniohjauksella ilman perinteisiä unikouluja voidaan yhdessä perheen kanssa:
—> vähentää yöheräilyjä
—> korjata vuorokausirytmiin liittyviä ongelmia
—> muuttaa hankalaksi koettu uniassosaatio
—> lopettaa yösyötöt tai vähentää niitä
—> löytää lapselle sopiva päivärytmi
—> tehdä nukutuksista helppoja ja mukavia koko perheelle
—> siirtää lapsi omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen nukkumaan

Tutustu palveluihini täällä.

Lähteet:

*A randomized controlled trial of an intervention for infants’ behavioral sleep problems: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4643535/

**THL Lapsen unen rakenne ja kehitys https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lapsen-uni/lapsen-unen-rakenne-ja-kehitys

***THL lasten unihäiröt: https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lapsen-uni/lasten-unihairiot

***Turun Yliopisto, FinnBrain Lapsen stressi ja aivot: https://sites.utu.fi/finnbrain/wp-content/uploads/sites/68/2024/01/Finnbrain_opas_Lapsenstressijaaivot.pdf

Edellinen
Edellinen

Viisi vinkkiä parempiin yöuniin

Seuraava
Seuraava

Vauva haluaa nukkua vain sylissä, mitä teen?