Vauva haluaa nukkua vain sylissä, mitä teen?
Oletko yrittänyt epätoivoisesti saada vauvaasi nukahtamaan omaan sänkyynsä, siinä onnistumatta? Tai siirtää hänet nukkuvana, mutta hetken päästä hän herääkin? Tälläisia ovat monet vauvat!
On toki vauvoja, jotka nukkuvat paremmin ilman kosketusta, omassa rauhassaan, mutta hyvin suuri osa vauvoista odottaa olevansa päivin ja öin hoivaajan välittömässä läheisyydessä.
Se, että vauva haluaa nukkua vain kontaktissa sinuun, on normaalia kiintymyskäyttäymistä ja evuluutiobiologinen selvitymysmekanismi. Vauva kun ei ymmärrä syntyneensä 2000-luvun Suomeen, jossa ei tarvitse pelätä tulevansa sapellihammastiikerin syömäksi, jos hänet jätetään yksin nukkumaan.
Ja lapsi kiintyy vanhempaansa aisteillaan: vauva haluaa tuntea, haistaa ja kuulla vanhempansa. Tämä sisäänrakennettu tarve olla lähellä vanhempaa aktivoituu monella vauvalla ja lapsella voimakkaimmin juuri silloin kun he ovat haavoittuvaisimpia: nukkumaan mennessä.
Kulttuuri ja sen luomat mielikuvat vauvan nukkumisesta ovat tehneet sen, että me joskus luulemme, että vauvassa on jotakin vikaa, kun hän ei suostu nukkumaan muualla kuin sylissä tai lähellä. Sosiaalisessa mediassa, leffoissa ja erilaisissa kuvissa näemme usein yksin kauniissa rottinkikehdoissa nukkuvia vauvoja ja nämä kuvat vaikuttavat meihin suuresti. Vauva kuitenkin toimii aivan juuri siten, kuin biologia häntä ohjaa: pitää vanhempansa lähellä.
Erilaiset nukkumisjärjestelyt
Eli biologisista syistä vauva odottaa olevansa koko ajan välittömässä fyysisessä läheisyydessä hoivaajansa kanssa. Nyt kun tiedät tämän olevan hyvin normaalia vauvan toimintaa, voisiko tämä tieto auttaa näkemään tämä ainutkertainen ajanjakso hetkenä kääntyä sisäänpäin, pysähtyä, tutustua uuteen vauvaasi ja mahdollisuuksien mukaan jättää tekemättä se kaikki, mitä olit ajatellut "saada aikaiseksi" vauvan nukkuessa?
Niin mutta kuka pyykkää, tekee ruoan, hoitaa vanhemman lapsen? Tai mitäs jos tämä 24/7 riippuvuus tuntuu ahdistavalta?
Vanhemman omien tarpeiden ja vauvan tarpeiden välillä tasapainotteluun on onneksi olemassa monia erilaisia nukkumisjärjestelyjä.
Aivan pienelle vauvalle kelpaa usein nukkumasyliksi myös joku toinen kuin ns. ensisijainen hoivaaja, joskin ensikuukausina imetys, mikäli siis teillä vauvaa imetetään, vie varsin paljon aikaa ja usein tämän takia imettävä vanhempi päätyy olemaan pääasiallinen "nukkumapatja". Mutta mikäli vuorottelu onnistuu, voitte yrittää toteuttaa mahdollisimman paljon kontaktipäiväunia ja ihokontaktia myös toisen vanhemman sylissä ja läheisyydessä.
Jos perhepeti ei teidän perheessä syystä tai toisesta toimi, vauvan nukkuminen sivuvaunussa eli pinnasängyssä, joka on vanhempien sängyssä kiinni, voi olla toimiva ratkaisu.
Panosta kantovälineeseen
Yksi kontaktipäiväunien ja muutenkin vauvavaiheen helpottaja on ergonominen kantoväline. Vain hyvin harvoja vauvatarvikkeita loppujen lopuksi EHDOTTOMASTI tarvitsee, mutta tällaisen hankkimista suosittelen kovasti. Käsiä saa vapaaksi, pystyy hytkymään tai istumaan isolla jumppapallolla, mikä on monelle vauvalle mieluisaa ja pystyy ehkä muutamat pyykit viikkaamaan tai tiskit tiskaamaan.
Ja mikä parasta, pääsee ulkoilemaan. Ulkoilulla on hyvin suuri merkitys mielialalle ja päivänvalo auttaa myös vauvaa muodostamaan pikku hiljaa vuorokausirytmin, joka aivan pieneltä vauvalta vielä puuttuu.
Kontaktiunien hyödyt
Jos kontaktiunet vielä mietityttävät, niin on hyvä myös tiedostaa, että niillä on tutkitusti positiivinen vaikutus vauvaan! Ne mm
auttavat vähentämään sekä vauvan että vanhemman stressiä. Kosketus stimuloi oksitosiinihormonin tuotantoa, mikä lisää mielihyvän tunnetta ja auttaa alentamaan stressihormonien tasoa.
auttaa vauvaa rauhoittumaan ja rentoutumaan. Se voi auttaa vauvaa nukahtamaan helpommin ja vähentää itkuisuutta.
helpottaa vauvan syöttämistä, sillä huomaat jo varhaiset nälkämerkit
Tuet vauvasi aivojen kehitystä hyvään suuntaan konkreettisesti ihan vain pitämällä vauvaasi sylissäsi!
Lisäksi erityisesti ihokontaktin (vauva vaippasillaan vanhemman paljaalla iholla) hyötyjä:
Kehonlämmön sääntely: Vauvat eivät pysty säätämään omaa kehonlämpöään yhtä hyvin kuin aikuiset. Ihokontakti auttaa säätelemään vauvan kehonlämpöä ja pitämään sen optimaalisena.
Painonnousu ja kasvu: Ihokontakti voi auttaa lisäämään vauvan painoa ja edistää kasvua. Ihokontakti voi lisätä ruokahalua ja auttaa vauvaa saamaan ravintoa tehokkaammin.
Vastustuskyky: Ihokontakti voi auttaa vahvistamaan vauvan immuunijärjestelmää. Äidin ihokontaktin kautta vauva voi altistua äidin mikrobeille ja vasta-aineille
Imetys: Ihokontakti voi edistää imetystä. Kun vauva on lähellä äidin rintaa, hän voi helpommin tunnistaa rinnan ja imeminen voi käynnistyä luontevammin. Ihokontakti auttaa myös lisäämään imetystä edistävän hormonin, prolaktiinin, tuotantoa.
Jos kuitenkin edelleen kaipaat välillä käsiä vapaaksi, kokeile näitä vinkkejä:
Laske vauva sänkyyn nukkuvana. Odota tarpeeksi pitkään, että vauva on varmasti syvässä unessa.
Kun nukutat syliin, kääri vauva esim peiton sisään tai äitiyspakkauksen makuupussiin. Peiton voi sitten avata sängylle kun vauva on onnistuneesti laskettu sänkyyn
Kokeile lämmittää vauvan sänky esim. kaurapussilla tai lämpöpullolla, jotta vauva ei herää lämpötilaeroon.
Imetä vauvaa kylkimakuulla teidän sängyssä. Kun vauva on syvässä unessa, irrota vauvan imuote pujottamalla sormi vauvan suuhun, jolloin alipaine hellittää. Kierähdä ninjamaisesti pois vauvan vierestä ja mene keittämään itsellesi kuppi kahvia tai teetä. Pidä vauva mieluusti katsomisetäisyydellä, muuten tarkista sängyn turvallisuus.
Jos kaipaat lisää vinkkejä vauvan itsenäisempään nukkumiseen, tutustu Perhepedistä omaan sänkyyn oppaseen, jonka ohjeita on helppo soveltaa myös päiväuniin.
