Miksi nukkuminen on joillekin vauvoille haastavampaa?

29. heinäk.

Jotkut vauvat ovat syntymästään asti hyvin tietoisia ympäristöstään. He ovat valppaita, tarkkaavaisia ja herkkiä. Heitä usein kutsutaan myös haastaviksi vauvoiksi, jotka “eivät koskaan nuku”. Vauvan haastava temperamentti on useimmiten synnynnäistä erityisherkkyyttä, joka on synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus. Erityisherkän ihmisen hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista perusteellisemmin ja syvällisemmin, ja reagoi tavanomaista voimakkaammin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin.

Erityisherkkä vauva on herkkä ärsykkeille ja ympäristön vaikutuksille. Hänen aistit ovat tarkat ja hän havaitsee hienovaraisimmatkin muutokset ympärillään. Jo pienet äänet, valot tai hajut voivat aiheuttaa voimakkaita reaktioita. Tämä herkkyys voi olla samanaikaisesti sekä voimavara että haaste vanhemmille.

Lastenlääkäri Thomas Boyce kutsuu erityisherkkiä lapsia orkideoiksi. Orkidea on hyvin tarkka ympäristöstä ja vaatii tietynlaiset olosuhteet, jossa hän kukoistaa ja voi hyvin. Orkidea on herkkä ympäristön muutoksille ja pitää rutiineista ja ennalta-arvattavuudesta. Erityisherkkää vauvaa kuvaillaan usein seuraavilla tavoilla:

Vauva itkee voimakkaasti heti kun häntä yrittää laskea omaan sänkyyn nukkumaan
Herkkä ulkoisille ärsykkeille (ääni, valo, vaatteet jne)
Voimakas eroahdistus/hyvin kiinni toisessa vanhemmassa
Reagoi intensiivisesti ja nopeasti - tunteet nousee 0-100 hetkessä
Vauva viettää paljon aikaa rinnalla (rauhoittuakseen)
Vauva nukkuu keskimääräistä vähemmän, eli ns vähäuninen
Vaikeudet nukahtamisessa

Huom! Vauva voi olla erityisherkkä, vaikka vain osa piirteistä pätisi.

Miten erityisherkkyys vaikuttaa lapsen nukkumiseen

1. Vaikeus nukahtaa

Herkän ja valppaan lapsen on usein hankala rauhoittua ja laittaa aivot “off” asentoon. Hermosto käy kierroksilla ja maailmassa on liikaa ihmeteltävää. Moni tälläinen vauva (ja vielä pitkään vauva iän jälkeenkin) tarvitsee usein paljon vanhemman apua rauhoittumisessa ja nukahtamisessa. Monia pitää voimakkaasti heijata esim jumppapallolla, tainnuttaa tissillä ja pitää hyvin lähellä. Tämä auttaa hermostoa rauhoittumaan ja unen tulla. Monia auttaa hieronta, pink noise (kohina), sylissä pito sekä pitkä rauhoittumisaika ennen nukkumaanmenoa.

Toinen ääripää on ne orkidea vauvat, jotka tuntuvat ärsyyntyvän kaikista rauhoittumisyrityksistä ja tarvitsevat omaa tilaa ja rauhaa nukahtamiseen.

2. Tiheät heräilyt

Etenkin pienet orkidea vauvat yleensä heräävät tiheästi ja tarvitsevat usein paljon vanhemman apua. Tyypillistä on myös lyhyet (alle 45min) päiväunet. Tiheän heräilyn taustalla on usein herkkyys ympäristön muutoksille: vaunut lakkaavat liikkumasta, tulee kylmä, vaippa on märkä, liian meluisaa, vanhempi lähtee pois vierestä jne. Taaperolla tai leikki-ikäisellä erityisherkällä on usein rikas mielikuvitus ja iltaisin/öisin alkaa helposti pelottamaan ja kaivataan vanhemman läheisyyttä. Kaikkeen ei heräilyyn ei voi vaikuttaa, mutta usein auttaa kun kiinnittää huomiota nukkumisympäristöön.

3. Ei “itsenäistä” unta

Suurin osa erityisen herkistä vauvoista ei halua nukkua yksin, kuten ei myöskään moni taapero tai leikki-ikäinenkään. Moni vanhempi päätyykiin nukkumaan yhdessä vauvan kanssa, jotta kaikki saisivat edes hieman enemmän unta (usien jopa paljon enemmän kuin jos vauva nukkuisi yksin!). Joskus perhepetiin päädytään ennaltasuunnittelematta. Sitten on myös ne orkidea vauvat, jotka nukkuvat parhaiten yksin! Vanhemman kosketus tai läsnäolo voi joillekin olla niin stimuloivaa, että vauva ei siksi saa unen päästä kiinni vaan tarvitsee ehdottoman hiljaisuuden ja yksinäisyyden voidakseen nukkua. Vain kokeilemalla selviää, kummanlainen sinun vauvasi on.

4. Ei halua nukkua pinnasängyssä

Moni, mutta ei toki kaikki, erityisen herkät vauvat jossain vaiheessa tuntuvat vihaavan pinnasänkyä. Syytä en osaa sanoa, mutta tämä voi aiheuttaa negatiivisen kierteen, jos vauvan yrittää pakottaa omaan sänkyyn nukkumaan. Vauva voi alkaa vastustaa hyvin voimakkaasti nukkumaanmenoa, hän saattaa alkaa itkeä jo makuuhuoneen ovella kun tajuaa, että on nukkumaanmeno aika. Jos näin käy, voi olla hyvä idea esim laittaa pinnasänky sivulaidaksi ja kokeillakokonaan omaa sänkyä vasta myöhemmin uudestaan.

5. Hitaita muutoksille TAI kyllästyy nopeasti

Erityisherkät vauvat ovat usein hitaita muutoksille. Muutosten tekeminen on kyllä mahdollista, mutta ne vievät usein kauemmin aikaa kuin keskiverto temperamentin omaavilla lapsilla. Tunteakseen olonsa turvalliseksi he tarvitsevat paljon vanhemman tukea ja esim. Omaan huoneeseen sopeutuminen voi viedä oman aikansa. Toinen ääripää on ne erityisherkät vauvat, jotka “turtuvat” nopeasti rutiineihin ja joka viikko pitää keksiä uusia tapa nukuttaa!

6. Vähäunisuus

Orkidea lapsilla on usein keskivertoa vähäisempi unen tarve. Tämä voi näkyä esim. lyhyinä päiväunina, todella pitkinä nukutuksina/pitkinä hereilläoloaikoina, yövalvomisena ja tiheänä yöheräilynä. Sopivan unimäärän etsiminen voi olla haastavaa, mutta erilaisten hereilläoloaikojen ja yöunillemeno ajan kokeilu kannattaa.

Erityisenä haasteena voi olla hereilläoloaikojen pidentäminen. Orkidea lapsi voi päiväisin olla hyvin tyytymätön ja itkuinen, mutta se ei aina tarkoita, että lapsi on väsynyt. Orkidea lapsi usein kaipaa joko pitkiä raihoittumishetkiä ennen unia tai runsasta virikettä eri aisteille. Kumpaa juuri oma lapsi kaipaa, selviää vain kokeilemalla!

Jopa joka viides lapsi on erityisherkkä

Erityisherkkyys on ihmisen synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus, jossa hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista perusteellisemmin ja syvällisemmin. Erityisherkkä ihminen reagoi keskimääräistä voimakkaammin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Tälläisen temperamentin omaavan ihmisen aistit ovat keskimääräistä virittyneempiä esimerkiksi äänille, valoille, tuoksuille, kivulle, oman kehon tuntemuksille, sekä muiden ihmisten tunnetiloille. He näkevät ja aistivat yksityiskohtia ja vivahteita, myös ilmapiirin muutoksia, vaikka vähemmän herkät ei huomaisi mitään erityistä.

Vauvan kohdalla se voi tarkoittaa sitä, että aistien kuormittuessa stressaantuminen tapahtuu helposti ja vauva voi tulla ärsyyntyneeksi tai itkuiseksi. Vauva tarvitsee aina vanhemman apua stressinsäätelyssään; syliä, lohduttavia sanoja ja vanhemman rauhallista läsnäoloa.

Noin 10-20% ihmisistä on erityisherkkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että joka viides vauva on erityisen herkkä, orkidea lapsi. Heidän aistinsa reagoivat herkästi kaikkeen; muuttuneeseen valaistukseen, vaatteiden ja vaipan tuntuun iholla, huoneen lämpötilaan, tuoksuihin, vanhempien tunnetiloihin, nälkään ja unen tarpeeseen. He tarvitsevat uusissa tilanteissa aikaa kokonaisuuden kartoittamiseen ja ikään kuin uusien ihmisten pariin laskeutumiseen. Tämä hitaasti lämpeneminen saatetaan usein tulkita ujoudeksi, vaikka lapsi vain tarvitsee tilaa ja aikaa prosessoida uuttaa informaatiota.

Orkidea vauvat tarvitsevat riittävästi ja säännöllisesti unta, lepoa ja ruokaa, tuttuja rutiineja sekä rauhassa aikuisen kanssa tutustumista uusiin tilanteisiin. Orkidea vauvat myös stressaantuvat helpommin uusista tilanteista ja tarvitsevat enemmän aikuisen apua säädellä tunteitaan.

Erityisherkän lapsen vanhemmuus

Vanhempana erityisherkän vauvan kanssa elämä voi olla intensiivistä ja vaativaa. Vanhempi voi kokea vauvan vaativaksi ja vaikeahoitoiseksi, varsinkin jos vanhemman oma temperamentti on hyvin erilainen. On hyvä luoda turvallinen ja rauhallinen ympäristö, joka vähentää ärsykkeitä ja tukee lapsen herkkyyttä. Vanhempien on myös hyvä oppia tunnistamaan ja kunnioittamaan lapsen tarpeita, antaa hänelle riittävästi aikaa rauhoittumiseen ja tarjota hänelle sopivaa stimulaatiota.

Samalla kun erityisherkän vauvan kanssa voi olla haastavaa, hänen herkkyytensä voi myös avata uusia ulottuvuuksia vanhemmuudelle. Haastavasta vauvasta kasvaa syvästi empaattinen, tarkkanäköinen ja luova lapsi. Hän voi huomata hienovaraisia yksityiskohtia ja tuntea voimakkaasti ympärillään tapahtuvat asiat. Tämä herkkyys voi antaa vanhemmille syvän yhteyden lapseensa ja avata uusia näkökulmia maailmaan.

Hermoston ylivireys

Hermoston ylivirittyessä liikaa erityisherkkä voi kokea olonsa todella hankalaksi, levottomaksi, jännittyneeksi, jopa ahdistuneeksi tai agressiiviseksikin, jollei pääse välillä rauhoittumaan. Herkän vauvan kanssa arjessa kannattaa ennakoida ja pyrkiä rakentamamaan päivät niin, että vauva ei joudu hänelle liian stressaaviin tilanteisiin; yllättäen vieraisiin syleihin tai heräämään oudossa paikassa, odottamaan ruokaa, syliä tai katsetta liian kauan.

Poikkeuspäiviä toki saa ja pitääkin olla. Lapsen sietokyvyn rajoissa on hyvä välillä koittaa toimia eri tavalla ja eri ympäristöissä, jotta lapsi oppii yhtä tärkeää taitoa - joustavuutta.

Erityisherkkä lapsi ja unikoulu

Vuorovaikutuksen torjuntaan perustuvassa unikoulussa kuten pistäytymisunikoulussa, missä vauva jätetään yksin eri mittaisiksi ajoiksi, voi vaikuttaa toimivalta ratkaisulta helpon ja nopeasti sopeutuvan vauvan kanssa ja itkua on vain parina kolmena iltana. Erityisherkän vauvan tunteen intensiteetti yhdistettynä hitaasti muutoksiin sopeutuvaan temperamenttipiirteseen voi pitkittää unikoulu prosessia. Voimakas, tuntikausia kestävä itku voi kestää viikkoja, ennen kuin tulee “tuloksia” eli vauva asettuu nukkumaan ilman itkua. Onko tällöin enää kyse lyhytaikaisesta stressistä?

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen stressinsieto ikkuna. Stressi, joka tapahtuu tämän ikkunan sisällä, voi olla jopa hyödyksi esim. suorituskyvylle. Mutta pitkäkestoinen ja krooninen stressi jättää pysyviä jälkiä avoihin . Erityisherkkä lapsi on erityisen haavoittuvainen stressille ja toisen ihmisen stressinsietoikkunaa ei voi tietää.

Erityisherkkä lapsi ja vuorovaikutuksen torjuntaan perustuva unikoulu eivät siksi ole yleensä hyvä yhdistelmä, sillä vauva voi kokea yksin jäämisen tai vuorovaikutuksen torjunnan todella voimakkaasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei muutoksia vauvan tai lapsen uneen tulisi tehdä, ne vaan pitää tehdä lapsen herkkyys huomioon ottaen.

Jos tunnistit lapsesi erityisherkäksi ja haluat lisää tietoa ja ymmärystä kuinka hänen ajattelunsa toimii, suosittelen lukemaan mm. nämä:

https://evolutionaryparenting.com/understanding-the-orchid-child/ https://kaksplus.fi/taapero/kehitys/5-vinkkia-nain-tuet-herkkaa-lasta-arjen-stressitilanteissa/
Kirjat:
- Elaine N. Aron: Erityisherkkä lapsi
- Thomas Boyce: Orkidea vai voikukka?

Kaipaatko muutoksia erityisherkän lapsesi nukkumiseen?

Koetko, että vauvasi tai lapsesi on temperamentiltaan erityisherkkä? Onko lapsen unessa isoja haasteita ja tuntuu, ettei mikään auta? Teimme yhdessä uniohjaaja kollega Jenni Karjalaisen @ihanhyvaperhe kanssa kattavan unioppaan ja webinaarin Erityisherkkä lapsi ja uni.

Oppaassa käsittelemme: